Tehtävä 1:
Mitä tarkoitetaan ilmajohdolla?
Ilmaan pylväiden varaan ripustettu johto, avojohto tai kaapeli.
Tehtävä 2:
Mitä on otettava huomioon kun
suunnitellaan ilmajohdolle johtoreittiä? Luettele myös johtoreitin
maastosuunnittelun vaiheet.
Pyritään laittamaan johtoreitti teiden varteen. Huomioidaan maaston muodot ja erilaiset esteet, kuten rakennukset, vesistöt.
Tehtävä 3:
Mitä suojaimia asentaja
tarvitsee pylvästyöskentelyssä ja miksi?
Suojavaatetus, silmäsuojat, turvakengät, kypärä kuulosuojalla, suojahansikkaat.
Tehtävä 4:
Mitä muita menetelmiä on
olemassa pylväässä työskentelyyn, kuin kiipeäminen pylväskengillä? Mitä
rajoitteita (koulutusta) muut menetelmät asettavat?
Nostokori ja henkilönostimet.
Tarvittava opastus nostolaitteille (18v.).
Tehtävä 5:
Mitkä tekijät vaikuttavat
pylväskuopan syvyyteen?
Pylvään pituus, maanlaatu.
Tehtävä 6:
Kuvaile
päävaiheittain pylvään pystytys koneellisesti?
Pylväskuopan kaivuu (n. 2m), pylvään kalustus, pylvään nosto, juuren tiivistys.
Tehtävä 7:
Kuvaile päävaiheittain
turvallinen pylvääseen kiipeäminen?
Valjaiden tarkistaminen ja pukeminen oikein. Pylväsvyö kiinnitetään heti alhaalla. Käytetään kahta pylväsvyötä, jolloin esteet voidaan ylittää turvallisesti.
Tehtävä 8:
Milloin ja miksi pylväisiin
laitetaan haruksia?
Johtojen pylvästä kallistavat voimat kumotaan haruksilla.
Tehtävä 9:
Mitkä tekijät vaikuttavat
haruskulman ja etäisyyden määrittämiseen?
Kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat sekä määrä.
Tehtävä 10.
Luettele haruksen pääosat
(5kpl)?
Haruslaatta, harusvarsi, harusvaijeri, haruslukko yläpäähän harusta ja kiilapidin haruksen alapäähän.
Tehtävä 11.
Kuvaile
työvaiheittain kuinka haruksen yläosa asennetaan pylvääseen?
Vaijeriin laitetaan haruslukko ja pylvääseen naulataan tarvittaessa kiinnikkeet, jotta vaijeri ei luista alaspäin. Vaijeri pyöräytetään kaksi kierrosta pylvään ympäri.
Tehtävä 12.
Kuvaile työvaiheittain kuinka
haruksen alaosa asennetaan pylvääseen?
Harusvaijeri kiinnitetään harusvarren silmukkaan kiilapitimellä tai kierukkapäätteellä.
Tehtävä 13.
Kuinka tiheästi ja/tai mistä
kohdin AMKA-linja on maadoitettava?
AMKA:n PEN-johdin(kannatinvaijeri) maadoitetaan muuntajan läheisyydessä ja enintään 200m kuluttajalta.
Tehtävä 14.
Millä tavoin/menetelmin
maadoituselektrodi voidaan asentaa maahan?
Kaivamalla kaivurilla ojaa, johon maadoituskupari asennetaan tai tekemällä syvämaadoitus.
Syvämaadoituksessa metallitangon ja katuporan avulla kupari saadaan syvälle maahan.
Tehtävä 15.
Miten ja miksi maadoituskupari
on suojattava?
Vikatilanteessa kupariin voi tulla vaarallisia jänniteitä.
Tehtävä 16.
Missä
kohteissa AMKA-kaapelia käytetään?
Maaseudulla, kun maakaapelointi on liian kalllista tai hankalaa.
Tehtävä 17.
Kuinka leveän johtoreitin
AMKA-linja vaatii metsässä?
Yleensä kaivinkoneen leveys riittää (n. 3m.). Kuitenkaan oksat eivät saa hangata AMKAa.
Tehtävä 18.
Kuinka AMKA-johtimet (L1, L2,
L3 ja PEN) tunnistetaan toisistaan?
Vaihejohtimissa on harjanteet (2,3 ja 4). PEN johtimessa ei ole suojakuorta.
Tehtävä 19.
Luettele yleisimmät
koukkutyypit ja kuvaile missä niitä voitaisiin käyttää?
Koukku välipylvääseen, päätepylvääseen ja ulkokulmaan.
Tehtävä 20.
Luettele yleisimmät
päätepitimet ja kuvaile mihin niiden toiminta perustuu?
Kierukkapääte ja kartiopäätepidin.
Tehtävä 21.
Miten
liittimen valinta vaikuttaa asentajan työhön?
Omat liittimet alumiini/alumiini liitokselle ja alumiini/kupariliitokselle.
Tehtävä
22.
Kuivaile pääkohdittain
AMKA-kaapelin asennusvaiheet?
Pylväiden kalustus, pylvästys ja harutus, AMKA:n veto ja kiinnitys sekä kytkennät
Tehtävä 23.
Kuivaile pääkohdittain
AMKA-kaapelin jatkoksen teko vaiheet?
Kannatinvaijeri(PEN-johdin) jatketaan eristämättömällä vedonkestävällä kiilaliittimellä. Vaihejohtimet jatketaan eristetyillä liittimillä.
Tehtävä 24.
Eri
jännitetason kaapeleita voidaan laittaa samaan pylväisiin,
yhteiskäyttöpylväisiin? Kuinka alemmanjännitetason asentajalle on kerrottu
ylimmän työskentelyalueen raja?
Pylvääseen asennetaan keltainen nauha osoittamaan raja, minne voi kiivetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti